keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Lakimiesten lausumaa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelle, 3



OIKEUDENMUKAISEN OIKEUDENKÄYNNIN LOUKKAUKSESTA/Antti Kortelainen/3

Yhdenvertaisuusperiaatteesta

Klubin alkuaikoina klubissa oli mukana IP-niminen henkilö, joka käytti tosiasiallista määräysvaltaa klubissa. Hän sai toiminnastaan syyttämättäjättämispäätöksen sen aineiston perusteella, jonka mukaan vastaaja puolestaan sai syytteen tekoajan alkuosaa koskien.

Kyseessä oleva rikosprosessi toteutettiin siten, että vastaajiksi valittiin vain vastaaja ja Tiina Wartti. Tämä aiheutti valtavan todisteluvajeen vastaajan puolustukseen. Tiina Wartilla ei ollut juuri tietoa klubin toiminnasta, joten hän vastasi oikeudessa melkein pelkästään vain asioihin, jotka liittyivät henkilökohtaiseen suhteeseen/seurustelusuhteeseen vastaajan kanssa.

Klubissa erittäin aktiivisesti toimineet RH (asiakaspalvelussa ja suurena sponsorina) ja TM (suurena sponsorina) kieltäytyivät lausumasta oikeudessa. Kuitenkin useat syyttäjän kuultavat viittasivat säännöllisesti näiden henkilöiden sanomisiin, tekemisiin ja kirjoituksiin.

Samoin kuultava HL (suuri tulouttaja) kieltäytyi asianajajansa neuvosta vastaamasta kysymyksiin. Hän kuitenkin vastasi syyttäjän kysymyksiin, muttei puolustuksen kysymyksiin. Muutkin rikoksesta epäiltynä kuulleet suuret sponsorit kuten PH vastasivat ympäripyöreästi ja vältellen kysymyksiin.

Jos he olisivat olleet samassa oikeudenkäynnissä vastaajina, he eivät olisi voineet käytännössä kieltäytyä tulemasta kuulluksi vaan heidän olisi ollut puolustuksekseen lausuttava oma kantansa asioihin. Nyt he olivat neuvotelleet avustajiensa kanssa ja tiesivät, etteivät ole totuudessa pysymisvelvollisia.

Kuitenkin esimerkiksi RH:n ja TM:n sähköposteja käytettiin todisteena vastaajaa vastaan ilman, että puolustuksella oli mitään mahdollisuutta riitauttaa ko. viestejä.


Muuta

Todettakoon vielä, että todisteena käytettiin erittäin runsaasti yksittäisiä ja asiayhteydestään irrotettuja viestejä. Data-aineiston puuttumisen vuoksi viestien asiayhteyttä ei ollut mitään mahdollisuutta paikallistaa.

Syyttäjä esitti kirjallisena todisteena luxemburgilaisen serverinpitäjän AB:n sähköpostiviestin. AB:tä ei ole edes yritetty kuulla esitutkinnassa.

Moneybookers-pankin johtajan (account manager, pankkitiliosaston johtaja) LP:n sähköposteja käytettiin niin ikään todisteina ja niihin vedottiin useaan otteeseen. Häntäkään ei edes yritetty tutkia esitutkinnassa. 
(TW jälkihuomautus: Moneybookers-pankin hallituksen jäsen halusi klubijäsenyyden ja account manager/tiliosaston johtaja LP hoiti tätä asiaa Kailajärveen päin, VAIKKA nämä johtajat näkivät kaikki klubin pankkitilitiedot. He eivät siis nähneet niissä mitään rikollista toimintaa!!)

Hovioikeuskäsittelyä luonnehti erityisen suuri kiire. Valitusvaiheessa hovioikeus oli viestittänyt käräjäoikeudelle, ettei valituksen tekemiselle saa antaa juurikaan lisäaikaa, joten puolustus sai valituskirjelmän tekemiselle vain kuukauden lisää aikaa. 

Todisteet käytiin hovioikeuden pääkäsittelyssä kiireellä lävitse.  Puolustuksen kysymyksiä rajoitettiin ja vastaajan yrittäessä esitellä tietokoneohjelmaansa, se mahdollisuus evättiin häneltä.

Vastaajan puolustuksessa tapahtui muutoksia ennen hovioikeuskäsittelyä. Syys-lokakuun vaihteessa 2012 vastaaja ja ensisijainen puolustaja ajautuivat luottamuspulaan ja allekirjoittanut asianajaja jäi yksin vastaajan puolustajaksi. Hovioikeus hylkäsi ensisijaisen puolustajan määräyksen peruuttamisvaatimuksen mutta hyväksyi sen, kun vaatimus uudistettiin. Tämäkin vei aikaa allekirjoittaneelta puolustajalta valmistautua oikeudenkäyntiin.

Koska puolustajien palkkioita oli leikattu rajusti ja molemmissa alemmissa oikeusasteissa oli todettu, ettei kahden puolustajan yhtäaikainen läsnäolo ole tarpeen, allekirjoittanut puolustaja ei ollut valmistautunut pääkäsittelyyn muutoin kuin syytekohtaan kaksi liittyvän oikeuskysymyksen osalta. Allekirjoittaneen puolustajan tarkoitus oli osallistua oikeudenkäyntiin vain alkukeskustelun ja loppukeskustelun osalta siten, että esitän perustelut syytekohdan kaksi hylkäämiselle. Tuossa vaiheessa käräjäoikeudenkäynnistä oli kulunut jo vuosi ja oikeudenkäynnin yksityiskohdat olivat ehtineet unohtua vaikka klubin systematiikka olikin vielä mielessä.

Allekirjoittanut puolustaja pyysi hovioikeudelta 4 viikkoa lisäaikaa valmistella puolustusta, koska ensisijaisen puolustajan toimeksianto päättyi. Oikeudenkäyntiä ei lykätty vaan oikeudenkäynnin sisälle järjestettiin muutama lisäpäivä. Tämä vaikutti erittäin voimakkaasti työkykyyn pääkäsittelyssä, kun puolustusta piti valmistella kiireellä ja ilman lepoa.

Hovioikeuden tuomio puolestaan oli erittäin suppea ja se keskittyi rahankeräysrikossyytteen hyväksymisen perusteluihin.  Pääkäsittelyn jälkeen ilmeni, että puolustuksella olisi ollut tarve jatkaa pääkäsittelyä käytännössä yhdellä päivällä, mutta hovioikeus ei tähän suostunut päätöksellään 7.2.2013 nro 391.


Korkein oikeus antoi 3.7.2013 valitusluparatkaisun. Valituslupa myönnettiin vain rahankeräysrikokselle. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkauksia se ei halunnut tutkia. (TW jälkihuomautus: Rahankeräysrikoksesta tuli tuomio Korkeimmasta Oikeudesta 27.2.2014 äänestystuloksin 3-2).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti